Vaunuhistoriallinen Seura

Seuran perustehtävänä on elvyttää vaunukulttuuria ja edistää olemassa olevan historiallisen vaunukaluston säilyttämistä ja kunnostamista sekä luetteloida kalustoa ja tallentaa niihin liittyviä tietoja ja kuva-aineistoa.


Maailman suurimmat hevospatsaat

 


Helsinki 1900-luvun alussa

London Street vuonna 1903

Moskova 1900-luvun vaihteessa

Jääkuutioiden teko vuonna 1919

Metsätöitä vuonna 1930

Heinäntekoa viikatteella

Helsinki vuonna 1950

Joulukirkkoon hevosella

Museovirastolla on kuvakokoelmat sivustolla historiallisia valokuvia. Tässä esimerkkejä hakusanoista hevonen ja vaunut.

Vanhoja amerikkalaisia valokuvia hevosista ja vaunuista.

The New York Public Library, kuvia hevosista ja vaunuista. 

Sjundbyn hevostapahtuma 24.8.2014 klo 10-14

Tapahtumassa nimitettin seuralle kolme elinikäistä kunniajäsentä:

Anna Louise Brüninghaus, Salo
Christine Furuhjelm, Akaa
Reijo Kuhakoski, Helsinki

Seuraavat ajopelit olivat esillä:

Yleisön ajelutuksessa:
Wagonette, Maija Räihä. Lisätietoja tästä.
Pieni Mylord, Heidi ja Jari Lindström

Esillä linnan pihalla:
Carrioli vuodelta 1790, kunnostamaton, Jenni Mäntynen. Lisätietoja tästä.
Break, osaksi kunnostettu, käyttökuntoinen, Carin Knape
Nobel Mylord, käyttökuntoinen, Hannu Mäkelä
Vis-à-vis, käyttökuntoinen, uustuotantoa, Markku Saari
Mylord, kunnostamaton, Daniel Riesen
Jahtivaunu, unkarilainen, käyttökuntoinen, Maija Räihä
Kiesi, kunnostus kesken, Stina Granqvist
Ekbergin pullavaunu, kunnostettu, Jocce Jönsson. Lisätietoja tästä.
American gigi, kunnostettu, Inkoon Kotiseutumuseo
Pieni kaupunkireki, Daniel Riesen
Kaupunkireki, Maija Räihä

Ekbergin pullavaunun pesusta alkoivat tapahtuman käytännön järjestelyt jo edellisenä päivänä.

Uudet kunniajäsenemme Anna Louise Brüninghaus, Christine Furuhjelm ja Reijo Kuhakoski kukitettiin diplomien, tyylikkäiden, yhdistyksen uuden logon koristamien lasilautasten ja puheiden saattelemana auringossa kylpevässä Sjundbyn linnan pihassa.

Linnan pihassa oli esillä upeita eri aikakausia edustavia yhdistyksemme jäsenistön omistamia ajopelejä, joita yleisö sai ihailla hevoskyytiä odotellessaan. Sh Hämyn vetämän mylordin ja friisiläisen Quentin vagonetin kyydissä moni markkinavieras sai unohtumattoman aikamatkaelämyksen kotiin vietäväksi!

Tapahtuma sujui hienosti - kiitos SiPro:n ja kaikkien jäsentemme, jotka pitkienkin matkojen takaa olivat kuskanneet ajopelinsä näytille! Pieniä hankaluuksia logistiikkapuolella oli...kuten kuvasta ilmenee, mutta loppujen lopuksi Ekbergin pullavaunukin löysi tien uuteen kotiinsa Retulansaaren Ylikartanoon aamuyöllä.

Kirkkonummen Sanomat 31.8.2014.


 

Keskiaikamarkkinat
15.-17.8.2014 Hämeenlinnassa

Hallituksen jäsenet Maija & Jocce edustivat Vaunuhistoriallista seuraa ja ajeluttivat yleisöä ruotsalaisella 100-vuotiaalla Wagonetilla. Vetohevosena oli aina yhtä luotettava ja silitettäväksi hakeutuva friisiläisruuna Quentin R. Kyydittävien joukossa kävi upeaan itseommeltuun asuun sonnustautunut hallituslainen Carin. Iloksemme tapasimme muitakin yhdistyksemme jäseniä markkinahumussa!

Tosi hevosmiehet Hämeestä, Hannu ja Esko, tarjosivat vauhdikasta kyytiä reipasaskelisella suomenhevosella. Suurkiitos Hannulle, joka sorvasi lauantaiyön pimeinä tunteina ihka uudet, entistä ehommat pultit Wagonettiin mukulakivikadun tärinässä murtuneen aisankiinnityspultin tilalle! 

Seuran uusi logo

Uuden puheenjohtajan myötävaikutuksella seura on saanut oikeuden käyttää Suomen tunnetuimman hevosveistosten tekijän, kuvanveistäjä ja siluettitaiteilija Emil Cedecreutzin teosta seuran logona. Hallitus valitsi kuvan sillä perusteella, että kuvasta välittyy iloinen tunnelma ja vaunu on teoksessa selkeästi tunnistettavissa. Hallituksen toiveena on, että uuden logon iloinen tunnelma välittyy jäsenille asti.

Hallitus on tietoinen siitä, etteivät teoksen hevoset ole täysin kuuliaisen oloisia, mutta ne ovat taiteilijan näkemyksen mukaisia ja siten hän on ehkä halunnut tuoda teokseensa enemmän luonnetta. Emil Cedercreutz on leikannut kuvan suoraan mustasta paperista, eikä siis ole piirtänyt sitä. Logo on olemassa mustavalkoisena ja sinisellä taustalla.


 

Uppoamattomaksi mainostetun Titanicin ankkuria kuljetetaan tässä laivan rakennustelakalle Belfastiin.


 

Piccadilly kuumana kesäpäivänä vuonna 1900.


 

My biggest fear is

that when i die

my spouse will

sell my horses

for what i told

him they cost.

 


 

Ei syö, ei pasko - rattoisaa Wappua!

Vaunuhistoriallinen Seura palasi juurilleen

Seuran vuosikokouksessa Ypäjän Hevosopistolla 12.4.2014 valitut hallituksen jäsenet ovat nyt kaikki myös käytännön hevos- ja vaunuharrastajia.

Suomen Vaunuhistoriallinen Seura ry sai vuosikokouksessaan uuden puheenjohtajan ja hallituksessakin tapahtui useita henkilövaihdoksia. Vuosikokouksessa Ypäjän Hevosopistolla osallistujia oli parisen kymmentä, kiitos samana viikonloppuna Ypäjän Hevosopiston ja Vaunuhistoriallisen Seuran järjestämän hevosvaunujen kunnostuskurssin.

Uudeksi hallituksen puheenjohtajaksi valittiin, Axel Cedercreutz, joka on ollut mukana perustamassa Suomen Vaunuhistoriallista Seuraa jo kesäkuussa 2009 ja toimi seuran perustamisesta alkaen muutaman vuoden seuran tilintarkastajana. Hänet tunnetaan myös omasta hienosta vaunukokoelmastaan.

Seuran hallitukseen valittiin Margareta Segersven, Karl-Henrik ”Jocce” Jönsson (sihteeri), Maija Räihä (rahastonhoitaja), Jenni Mäntynen (vaunumestari), Isabella Salenius (tiedotussihteeri), Mika Korpivaara, Heikki Heiskanen (varapuheenjohtaja) ja Carin Knape.

Valituista seitsemän hallituksen jäsentä Axel Cedercreutz, Margareta Segersven, Maija Räihä, Isabella Salenius, Carin Knape, Jocce Jönsson ja Heikki Heiskanen ovat olleet Ruotsin vaunuhistoriallisen seuran jäseniä jo ennen Suomen seuran perustamista ja ovat edelleen. Lisäksi Jocce Jönsson on myös Norjan ja Amerikan vaunuhistoriallisten seurojen jäsen. Seuratoiminnan aktivoitumiseen uskotaan nyt jäsenistössä vahvasti, kun valituilla näyttäisi olevan palava kiinnostus ja kokemus suomalaisen vaunukulttuurin elvyttämiseen ja ylläpitoon. - JV.


Jäsenet voivat pyytää sähköpostiinsa tarkastetun ja hyväksytyn vuosikokouspöytäkirjan tästä.
 


 

Hevosvaunujen kunnostuskurssi

Kurssi oli 11.-13.4.2014


 

Minulla ei ole Twitteriä eikä Instagramia.
Siksi kävelen ympäriinsä kaduilla ja huutelen
umpimähkään valituille henkilöille mitä syön,
juon ja miten minulla menee jne jne,
sillä on tärkeätä verkostoitua.
Tähän asti minulla on kolme seuraajaa.
Yksi on näköjään lääkäri ja muut poliiseja.

 


 


Anno Domini 1834

Asioita voi kääntää...

Käy se näinkin...

Horse Channel: Connecting with Your Horse. Lue tästä.

New York Post 10.1.2014. Lue tästä.


Hevosvaunujen kunnostuskurssi

Kurssi oli 10.-12.1.2014.

 


Hevoset Stadikalla

Seura esitteli tapahtumassa Landau-vaunun

Landau (Landauer)

Landau-vaunut ovat saaneet nimensä siitä, kun Josef I, joka oli Rooman, Unkarin ja Saksan kuningas sekä vuodesta 1705 keisari, matkusti vuonna 1702 tällaisissa vaunuissa kohti Landaun kaupunkia Saksassa. Vaunuja on kehitetty vuosisatojen ajan etupäässä englantilaisten vaunuseppien toimesta. Tunnusomaista Landau-vaunuille on keskeltä halkaisu kuomu, joiden puoliskot voidaan laskea alas toinen eteen ja toinen taakse.

Landau-vaunuja on rungoltaan kahta mallia. Seftonlandau on pyöreäpohjainen muistuttaen veneen runkoa. Rungoltaan kulmikkaampi ja syvempi on Shelaburnelandau. Nimet ovat peräisin kahdelta englantilaiselta suvulta. Landau-vaunut olivat 1700- ja 1800-luvuilla statussymboli, joita rikkaat ja merkittävät suvut käyttivät.

Esillä olleet Landau-vaunut on valmistettu Moskovassa Morozovin vaunutehtaalla. Vaunut omistaa Helsingissä vossikka-ajurina vuosikymmeniä toiminut Rede Kuhakoski. Hän entisöitti vaunut Puolassa vaunumestari Michal Bogajewiczilla vuonna 1991.

Landau-vaunut ovat säilyttäneet suosionsa aina meidän päiviimme saakka.